Sauna Open Air Metal Festival 2010

Vuodesta 2004 järjestetyn, raskaampaan musiikkiin keskittyvän Sauna Open Airin tapahtumapaikkana oli tälläkin kertaa Tampereen Eteläpuisto. Eteläpuisto on alueena oikein miellyttävä, vaikka se onkin enimmäkseen hiekkakenttää. Positiivisen kokemuksen festivaalista tekevät ennen muuta toimivat ja kompaktit järjestelyt sekä läheinen sijainti Tampereen keskustaan.

Torstai 10.6.

Porttien aukeamista oli kertynyt odottamaan todella pitkä jono festarikansaa. Myöhässä auenneet portit olisi lähtökohtaisestikin voitu avata jo tuntia ennen ensimmäisten bändien esiintymisiä, jottei niiden olisi tarvinnut soittaa kouralliselle katsojia, kuten tässä tapauksessa 69 Eyesin kohdalla kävi.

Helsingin vampyyrien keikka oli varsin ammattimainen ja viihdyttävä, vaikkei erityisen räiskyvä tai spontaani. Setistä nousi esiin rock-juurilleen kumartava Lost Boys, joka potki oikein mallikkaasti Eteläpuistossa.

FME:ssä pöydän putsannut Insomnium aloitti kakkoslavan keikat vahvalla vedolla raskaampaa metallia. Bändiä oli kerääntynyt katsomaan innokas joukko faneja, joka saivat varmasti mitä halusivatkin.

Päivän hämmentävimmästä setistä vastasi parodia-yhtye Steel Panther, jonka eväinä toimivat alapäätyyliset vitsit ja ala-arvoinen glam rock. Myötähäpeän tunnetta poisti tuntemattomampi, ilmeisesti Twin Peaksista nimensä saanut yhtye Audrey Horne, jonka energinen esiintyminen vakuutti. Bändin vokalisti Toschie teki kaikkensa viihdyttääkseen ja ottaakseen yleisönsä.

Aurinkoisen torstaipäivän ja samalla koko festivaalin pääesiintyjä Kiss keräsi odotetusti suuren yleisön bändin paitoihin ja maskeihin sonnustautuneita faneja vauvasta vaariin. Kissin konsertit ovat usein enemmänkin näytöksiä kun perinteisiä konsertteja, ja näin oli Tampereellakin. Show oli ammattimaisen viihdyttävä, yleisö sai kuulla aimo annoksen tarttuvaa perusrokkia, eikä erilaisista tempuista ja räjähteistä tälläkään kertaa säästelty.

Perjantai 11.6.

Perjantai oli Saunassa sateinen, mikä näkyi valitettavan selkeästi yleisömäärässä päivän aikana. Yleisökatoon vaikutti varmasti myös Ratt -yhtyeen keikan harmillinen viime hetken peruuntuminen. Päivän aloittanut Parasite City jäi tällä kertaa tarkastamatta tullessamme paikalle Glamour Of The Killin loppusetin aikana. Yhtye ei tehnyt ainakaan lyhyen tarkastelun perusteella erityisempää vaikutusta.

Vaikutuksen tekivät sen sijaan Whitechapel, Death Angel ja August Burns Red, jotka saivat huonosta säästä huolimatta ihmiset festaritunnelmaan energisellä esiintymisellään. Whitechapelin aikana saatiin jopa circle pit käyntiin vähäisen mutta sitäkin innokkaamman yleisön ansiosta.

Tarotin keikka jäi tältä erää niin ikään näkemättä, mutta sen sijaan anniskelualueella soittanut cover-bändi tarjosi oman viihdyttävän minikonserttinsa, joka sai sadetakkeihin sonnustautuneen yleisön riemukkaaseen tunnelmaan.

Anvilin ja noin tunnin myöhässä aloittaneen Danzigin keikoille kerääntyi jo runsaammin yleisöä. Nyt ensimmäistä kertaa livenä näkemämme Danzigin keikkakunnosta liikkuu monenlaista tarinaa, mutta kaikesta huolimatta keikka oli vakuuttava ja äänikin yhä oikein kohtalainen. Sateinen ja tuulinen sää oli sopiva lisämauste Evil Elviksen keikkaan.

Järjestäjän mukaan perjantai keräsi noin 6000 katsojaa, mitä voidaan pitää kelvollisena määränä ottaen huomioon sään ja suurempien vetonaulojen puutteen bänditarjonnassa.

Lauantai 12.6.

Sauna alkoi lauantaina hyvin samankaltaisessa säässä ja tunnelmassa kuin edellispäivänäkin. Päälavalla soittanut Suburban Tribe väänsi olosuhteista huolimatta erinomaisen aloituksen päivälle. Persoonallisella ja hienolla äänellä sekä lavaolemuksella varustettu Ville Tuomi vokalisoi sonnustautuneena melko hämmentävään armeijan kypärään. Viimeisimmän levyn myötä bändiin liittynyt Euge Valovirta toi kitarointiin ryhtiä ja energiaa hieman hillitymmän Roope Sirènin rinnalle. Hyväntuulisen setin aikana aurinkokin pilkahti lupaavan oloisesti.

Radio Rockista melkoiseen nousukiitoon lähtenyt Doom Unit veti Subbareiden jälkeen melko perinteisen ja takuuvarman keikkansa, joka selkeästi miellytti kuulijoita.

Power metallia paiskova Grave Digger oli harvalukuiselle, mutta sitäkin innokkaammalle yleisölle odotettu yhtye. Yleisön joukosta kuului vuolasta innostusta ja jopa pienimuotoista yhteislaulua bändin intron aikana. Bändin jäsenen sairastelusta huolimatta he soittivat takuuvarmasti fanejaan tyydyttävän keikan.

Sateessa vietetty aika alkoi verottamaan jo intoa seurata loppuja bändejä, ja koska taivas ei näyttänyt selkenemisen eikä tuuli tyyntymisen merkkejä, päätimme lopettaa saunomisen tältä erää.

Tämän vuoden Sauna oli edellisiin verrattuna hieman erilainen; Kissiin oltiin selkeästi satsattu ja muut bändit ehkä Danzigia lukuun ottamatta olivat nimettömämpiä suurelle yleisölle. Erityisesti perjantai tarjosi kuitenkin varsin mielenkiintoisia keikkoja, joiden olisi toivonut saavan äärellensä enemmänkin kuulijoita.

Toivottavasti Tampereen Etelärannassa saunotaan ensi vuonnakin.

Teksti: Varpu Jokinen ja Kenneth Lehtinen
Kuvat: Kenneth Lehtinen

Katso myös kuvagalleria ->