Pipefest 2008
Tänä vuonna kahdeksatta kertaa Vuokatin alarinteillä järjestetty Pipefest tarjosi ennakkoon monelle odotettavaa. Ulkomaalaisiksi pääesiintyjiksi oli varattu perjantaille Philadelphiasta kotoisin oleva rap-ryhmä
Jedi Mind Tricks ja lauantaille naisräppäri
Eve. Toisin kuitenkin kävi – perjantai-iltana festivaalikansa sai kuulla molempien pääesiintyjien peruuttaneen keikkansa, Jedi Mind Tricks sairaskohtauksen ja Eve aikatauluongelmien takia. Korvaajaksi järjestäjät olivat saaneet hankittua lauantai-illalle etelätyylistä rappia tekevän
Chamillionairen. Kotimaisista artisteista ainoana esiintymisensä peruutti Reilukerho, hekin myös sairastumisen takia.

Ulkomaisia esiintyjiä oli siis tänä vuonna alkuperäisen kolmen sijasta vain kaksi, ja molempina iltoina viimeiset esiintyjät olivat kotimaisia: perjantaina
Asa ja lauantaina viiden vuoden tauon jälkeen ensimmäisen keikkansa yhdessä tehnyt
Fintelligens. Lauantain toinen ulkomainen esiintyjä oli Ruotsista saapunut hiphop-yhtye
Supersci. Muita esiintyjiä oli kotimaan rap-piireistä skaalan laidasta laitaan, niin marginaalisempia kuin valtavirtasuosiotakin saaneita artisteja,
Sauruksesta Stepan kautta
Cheekiin. Lisäksi festivaalilavalla nähtiin artistien lomassa myös beatbox- ja tanssikilpailuja.
Lippuja Pipefestiin myytiin yli 11 000 kappaletta, mikä on festivaalin historian ennätys. Monet, erityisesti kauempaa tulleet, tosin harmittelivat Jedi Mind Tricksin peruuttamista, ja olisivatkin myyneet lippunsa etukäteen pois tai jättäneet ostamatta, jos olisivat asiasta tienneet. Suurempia välikohtauksia ei festivaalialueella asiasta ollut, mutta suomalaiseen tyyliin tunteet ovat kovasti purkautuneet festivaalin jälkeen foorumikeskusteluissa.
Perjantai 1.8.
Perjantaina pakkasimme ranskalaisvalmisteisen kolmiovisen perheauton täyteen tavaraa ja lähdimme matkustamaan Savon sydämestä kohti Vuokatin laskettelukeskusta. Sää ei tosin matkaamme suosinut, ja kuurot olivat varsin yleisiä varsinkin Kainuuta lähestyttäessä. Ennen kello yhtä pimentynyttä aurinkoakaan emme nähneet pilvien takaa. Vaikka auto ei mikään tilaihme ollutkaan, ahdasta ei tullut kolmen pienikokoisen tytön istuessa kiltisti takapenkillä kun miespuoliset matkustivat edessä. Noin kahden tunnin matkan jälkeen kävimme hankkimassa hieman täydennystä eines- ja juomavarastoihimme paikallisesta K-Kaupasta.
Tämän jälkeen ajoimme automme leirintäalueen kupeeseen, missä meille ilmoitettiin vartioidun parkkipaikan olevan jo täynnä ja neuvottiin purkamaan auto jättämään auto rinnekeskuksen Hesburgerin ja skeittipuiston viereiselle alueelle. Säästimme tässä 15 euron pysäköintimaksun, mutta turvallisuus epäilytti, sillä tätä aluetta ei ollut rajattu millään lailla toisin kuin festivaalin virallista pysäköintialuetta. Järjestyksenvalvojia paikalla oli kuitenkin kourallinen.
Maksettuamme varsin kohtuullisen viiden euron leirintämaksun (festivaaliranneke oli tosin esitettävä) saimme telttapaikat jo suhteellisen täydeltä leirintäalueelta edellisenä päivänä saapuneiden kavereidemme avustuksella. Sateen keskellä ei telttojen pystyttäminen mitään miellyttävintä puuhaa ollut, mutta pian saimme senkin hoidettua ja saatoimme siirtyä katoksen alle nauttimaan virvokkeita. Festivaalialueelle ei ollut vielä viiden aikaan jonoja
Verbal Developmentin, Kosolan ja
Eeteen esiintyessä, ja keikkaakin oli katsomassa vain kourallinen kansaa. Jo tässä vaiheessa aikataulujen myöhästymiset olivat ilmeisiä, sillä
Freepoint Crewin olisi pitänyt aloittaa alkuperäisen aikataulun mukainen esiintymisensä klo 17:40, vaikka tällöin vielä edellinenkin esiintyjä oli lavalla. Mainittavaa on, että loppuillan pääesiintyjänä Jedi Mind Tricksin paikan ottanut Asa esiintyi alkuperäistä aikataulua kaksi tuntia myöhässä. Myöhästymisistä eivät järjestäjät olleet juurikaan ilmoittaneet leirintäalueella oleville, ja suurin osa ihmisistä saikin tyytyä vain huhupuheisiin. Tämä ongelma vaivasi festivaalia läpi viikonlopun – perjantaina artistit olivat Jedi Mind Tricksin peruuntumisen takia myöhässä, lauantaina puolestaan osa esiintyjistä Reilukerhon perumisen myötä aikaisessa. Sanomattakin on selvää, että pettymyksiä koettiin.

Noin puoli tuntia aikataulusta myöhässä ollut Stepa toi lavalle mukanaan hallitsevan rapin suomenmestarin
Aren, DJ Massimon ja
Sopan. Keikalla kuultu materiaali oli suurelta osin Stepan keväällä julkaistulta MC –levyltä, joskin myös sekä aiempia biisejä että myös Aren omia kappaleita esitettiin. Illempana lavalla jatkoivat yhteiskeikalla
Pyhimys, Timo Pieni Huijaus, Heikki Kuula ja
Juno, joskin keikka oli paljolti Pyhimys-painotteinen. Beatbox battle –finaalissa vastakkain olivat aiemmin esiintynyt Kosola ja kuopiolainen
Rölli, Kosolan selvitessä voittajana jo toista vuotta peräkkäin. Myöhemmin lavalla jatkoivat
Palefacen, Redraman ja
Capenapen muodostama
Conscious Youths, jotka saivat ihmiset liikkumaan reggaepainotteisemmalla meiningillään. Palefacen tai Redraman omia biisejä ei keikalla kuultu kuin vain pari, leijonanosan repertuaarista ollessa ryhmän yhdessä tekemiä kappaleita. Conscious Youthsin parissa on työskennellyt paljon myös Looptroopista tuttu ruotsalainen
Promoe, jota ei kuitenkaan keikalla nähty – hänellä oli oma soolokeikka Ruotsissa Pipefestin aikaan.
Illan päätti
Asa yhdessä Jätkäjätkät –yhtyeensä kanssa. Aiemmin Asan Loppuasukas-kiertueen aikana nähneille tarjolla ei ollut paljoakaan uutta, vaan paljolti samat kappaleet samassa järjestyksessä kuin aiemminkin kiertueen aikana. Keikan loputtua kansa vaati vielä raivokkaasti encorea, vaikka lavatyöntekijä oli vetänyt jo äänentoistolaitteista virran irti. Näin monelle pettymystä ja harmitusta sekä ajoittaisia kuuroja täynnä ollut Pipefestin ensimmäinen päivä saatiin pakettiin, ja festivaalikansa jatkoi juhlimista leirintäalueen ja baarin puolella erittäin kylmän kesäyön kuluessa kohti aamua.
Lauantai 2.8.

Lauantaipäivä käynnistyi skeittauksen merkeissä paikallisella parkilla. Puisto sai testaajiltamme kovasti kehuja, joskin nousut olivat turhan loivat ja kurbit korkealla. Tämän jälkeen kävimme taas kauppareissulla. Vaikka viikonloppuna paikkakunnan väkimäärä varmaankin lähes kaksinkertaistui, se ei kaupan hinnoissa näkynyt, mikä miellytti kovasti. Leirintäalueen vieressä oli jo heti kahdentoista aikaan käynnissä kaikille avoin katukoristurnaus, joka keräsi myös hieman yleisöä paikalle. Muutoin viikonlopun aikana koripallokorit olivat kaikkien käytössä. Skeittauksen ja koripallon pelaamisen lisäksi alueella näkyi myös monia freestylerinkejä, joissa kuultiin myös tasokkaitakin vetoja. Hiphop-tyyliin uskollisesti paikalla kulki myös monia omakustanneräppäreitä jakamassa levyjään.
Suihkuun olisivat myös monet meistä halunneet, mutta leirintäalueen yhteen ja ainoaan suihkutilaan jonot olivat varsin pitkät. Pyyhkeitä järjestäjille joutuu antamaan myös leirintäalueen vähäisestä vessojen määrästä sekä siitä, että leirintäalueella oli vain yksi ruokakoju, eikä festivaalialueellakaan tarjonta paljoa sitä suurempi ollut.
Lauantain artistiesiintymiset lavalla aloittivat
Olli PA ja
Saurus, jotka eivät vielä kovin paljoa ihmisiä alueelle keränneet. Sauruksen mukana esiintyi myös takalavalla KalPa –faniksi osoittautunut
Timi Lexikon. Vasta
Jontin ja Kemmuru -yhtyeestä tutun
Jodarokin yhteisesiintyminen toi enemmän kiinnostunutta kansaa lavan eteen. Kaksikko oli tuonut mukanaan myös edellisenä päivänä Stepan mukana olleen Sopan sekä OG Ikosen. Molemmilta kuultiin omia soolobiisejä yhteisten tuotosten lomassa.

Jontin ja Jodarokin jälkeen vuoron lavalla sai
Loost Koos, joka oli oikeastaan typistynyt muotoon Särre feat. Aksim. Loost Koosin kaksi muuta jäsentä, Väiski ja Arsi olivat poissa, ja hätiin DJ:ksi oli varattu Kemmurun tuottaja-MC Aksim, jonka räppäystäkin keikalla kuultiin. Muita vierailijoita keikalla olivat Stepa ja Jodarok. Särre intoutui lisäksi freestyleamaan Kotka Päälle –kappaleen molemmat säkeistöt. Jälkeenpäin Särre valittelikin, että kokonaisena yhtyeenä esiintymisessä on enemmän fiilistä, kun jäsenten kemiat osuvat paremmin yhteen kuin vierailijoiden kanssa.
Break- ja streetdance –finaalien jälkeen lavalle kipusi toinen festivaalin ulkomaisista esiintyjistä, ruotsalainen
Supersci. Vaikka päivä läheni jo iltaa ja kyseessä oli ulkomainen esiintyjä, ei yleisöä ollut vieläkään kertynyt erityisen paljoa. Ruotsalaiskvintetti hoiti kuitenkin keikkansa mallikkaasti ja sai kansan liikkumaan. Vasta
Cheekin keikalle virtasi enemmän yleisöä, erityisesti naispuolisia ja nuorempaa ikäluokkaa.

Vaikka huhupuheita
Chamillionairen esiintymisen peruuntumisesta ehti leirintäalueella liikkuakin, mies silti kapusi lavalle sovittuun aikaan. Herra ottikin yleisön vastaan mallikkaasti ja pisti pystyyn kunnon show’n jota ryyditettiin myös lainatuilla biiteillä. Paikalla viihtyivät hyvin yhtä lailla nekin, jotka eivät artistin tuotantoon ole aiemmin tutustuneet. Ennen keikkaa ei varmasti olisi saattanut arvata, että esityksen aikana saataisiin kuulla englannin kielen lisäksi niin suomea kuin venäjääkin, mutta niin kävi – Chamillionaire kutsui lavalle MC:itä yleisöstä heittämään freestyleä taustaa vasten. Oululaisen räppärin heittäessä riimejä oli Chamillionaire ja hänen taustajoukkonsa varmasti ymmällään, mutta kun mikrofoniin tarttui Moskovasta saapunut festivaalivieras, sai myös festivaalikansa jakaa hämmennyksen itse pääesiintyjän kanssa.
Lauantai-illan päätti ansiokkaasti paluukeikkansa tehnyt
Fintelligens. Kyseessä oli Iso-H:n ja Elastisen ensimmäinen yhteisesiintyminen viiteen vuoteen, ja keikkaa juhlistettiinkin varsin mittavilla pyrotekniikoilla ja videoscreeneillä. Yleisölle tarjottiin hittikimara, jossa kuultiin kaikki Fintelligensin suosituimmat kappaleet, niin vanhoja kuin uusiakin, sekä kolme kappaletta tulevalta levyltä. Välissä kuultiin myös varsin turhalta tuntunut soolo-osio, jossa sekä Iso-H että Elastinen vetivät omien soolouriensa tunnetuimmat kappaleet. Välispiikit olivat täynnä jo loppua kohti yli mennyttä ja onttoa paluukeikan hehkutusta, mutta kappaleet puhuivat puolestaan. Lavalle saatiin myös Jussi Valuutta, josta ei myöskään ollut kuultu pitkiin aikoihin. Ehkä eniten hämmennystä kansassa herätti Elastisen lavalle tuoma liekinheitin, jolla hän suihki tulta taivaalle hetken ajan. Esitys oli takuuvarma hittiputki, joka varmasti miellytti suurinta osaa keikkaa katsoneista. Keikan jälkeen yleisö palasi leirintäalueelle jatkamaan juhlintaa ja päättämään festivaalit melko rauhaisissa merkeissä. Pienet tapaturmat ja vessassa tapahtunut epilepsiakohtaus kuitenkin työllistivät ambulanssia. Näin vuoden 2008 Pipefest vedettiin loppuun, ja jo aamulla kansa pakkasi telttansa autoon ja matkasi kotia kohti. Puhallutusjonot olivat festivaalin portilla erittäin pitkät, ja poliisin tuomia puhallutuspillejäkin saatiin odottaa pitkään.
Kömmähdyksiä festivaalin järjestelyissä oli luvattoman paljon, niin esiintyjien peruuntumisista tiedottamisessa kuin ruokapaikkojen ja saniteettitilojen vähäisessä määrässäkin. Jos haluaa tulla vain juhlimaan ja katsomaan satunnaisia esiintyjiä, voi festivaaleilla pitää erittäin hauskaa, mutta annan täydet sympatiani niille, jotka tulivat katsomaan esimerkiksi Jedi Mind Tricksiä pitkän matkan takaa ja joutuivat kovasti pettymään. Toivon mukaan ensi vuonna ei moisia tarvitse kokea.
Teksti: Niko Vartiainen
Kuvat: Niko Vartiainen ja Antti Laitinen