Kuopio RockCock 2008

Kukkokaupunki laulaa ja soi! Alkuviikosta lupailtu helleaalto saavutti Pohjois-Savon juuri parahiksi festarin alkuun ja Kuopio RockCockia 2008 juhlittiin mitä upeimmassa säässä. Hikinen automatka Joensuusta palkittiin upeasti järjestetyllä festarilla, jonka esiintyjäkaarti oli menneen vuoden tapaan mainio. Puretaanpas juhlatunnelmia hieman tarkemmin.

Perjantai

Kuten mainittua perjantai alkoi upealla kelillä. Aurinkoiseen Väinölänniemeen oli kasaantunut festarikansaa jo torstaina, mutta leirintä näytti edellisvuotta huomattavasti autiommalta. Autiuden tuntua saattoi aiheuttaa myös se, ettei niin leirintä-, kuin myöskään festarialueelle ollut juuri minkäänlaisia jonoja. Tämä herätti hämmästystä, viime vuonna kun jonoteltua tuli kumpaankin. Jonot vetivät väkeä sisään kiitettävällä tahdilla, kun otetaan huomioon ettei jonottajia voinut olla ainakaan mennyttä vuotta vähempää. Rannekkeiden vaihtopisteitä oli aiempaan tapaan yksi. Tästä huolimatta passi killui kaulassa vain hetken odottamisen jälkeen.

Baarihaku.fi lavaksi kastettu puistolava oli kerännyt eteensä
yleisöä, jota viihdytti paraikaa Los Bastardos Finlandeses.
Bändin edesottamuksia tuli vilkuiltua lähinnä ohikulkumatkan
verran, sillä samoja aikoja ranta-, eli IRC-Galleria lavalla, aloitti
lietsomaan teinityttöjen hysteriaa Lovex. Pienehkö, mutta sitä-
kin fanaattisempi yleisö sai nautittavakseen energisen ja hyvän-
tuulisen keikan, jota itse seurailimme hieman kauempaa. Kei-
kan loppupuolella huomio kiinnittyi rantalavan edessä olevaan
anniskeluun, joka oli myös kokenut muutoksia. Huurteisensa sai nauttia joko pöydässä istuen tai mukavassa nurmirinteessä. Anniskelun jonot vaikuttivat niin ikään hyvin toimivilta.

Los Bastardosin ätettyä puistolavan ja Lovexin laitettua pillinsä
pussiin oli aika siirtyä katsomaan mitä yhdellä Kuopiorockin
konkareista, eli Turmion Kätilöillä on tarjottavanaan. Puisto-
lavan edusta oli ääriään myöten täynnä ja bändin astuttua laval-
le yleisön mylvintä todisti vain sen, että vastikään julkaistun
USCH!-albuminsa myötä yhtye on suositumpi kuin koskaan
aikaisemmin. Keikkahan oli niin vanhoine, kuin uusine kappa-
leineen loistava ja yleisöä olisi riittänyt varmasti täyttämään myös
päälavan edustan. Ehkäpä näemme TK:n ensi vuonna oikeutetusti siellä?

Sukupolvien välistä siltaa oli saapunut rakentamaan suomirockin legenda Popeda. Paten ja kavereiden touhua tuli seurailtua parin-kolmen kappaleen ajan, tämän jälkeen tulin ainakin itse siihen tulokseen että jätän kyseisen sillan kulkematta. Uinpahan vaikka yli. Hauskaa tuntui kuitenkin olevan sekä lavalla, että yleisössä. Hetkeä myöhemmin Telttalavan jytinät aloitti minulle jokseenkin tuntematon orkesteri Tytär. Ilmeisesti Turmion Kätilöt oli rutistanut ihmisistä mehut ja loput katselivat Popedaa, sillä bändi soitti anniskelua lukuun ottamatta käytännössä tyhjälle teltalle. Harmi sinänsä, uskoisin että moni olisi löytänyt yhtyeestä paljonkin hyvää.

Jos Turmion Kätilöt täytti puistolavan edustan, niin saman teki myös Stam1na. Bändi kun on omalla kohdalla jo kuultu, nähty ja todettu itselle sopimattomaksi, niin päätimme lähteä tutkiskelemaan muuta festarialuetta.

Bändien lisäksi Kuopiossa oltiin satsattu festarivieraiden viihtyvyyteen. Pahimpia pelituskia pääsi purkamaan pokerirekkaan ja festariväsymyksen purkaminen onnistui säkkituoleissa. Rannalla oli mahdollisuus benji-hyppyyn, jonka lisäksi hietikolle oli kasattu omituinen pyörivä härveli, jota pelkästään katsoessaan sai vatsansa sekaisin. Ruokatarjoilu pelasi ja alueelta sai kaikkea normaalin makkaraperunapöperön ja itämaisen kasvisruuan väliltä. Edellisvuonna parasta apetta olivat rapeat neulamuikut, jotka ikävä kyllä loistivat tänä vuonna poissaolollaan.

Aluetta samoillessa huomio kiinnittyi erikoiseen vesilläliikkujaan, joku nimittäin oli tehnyt keltaisesta Volvosta veneen! Kyseinen vempele oli kuulopuheiden mukaan aivan laillinen ja se on herättänyt kiinnostusta myös paikallisessa mediassa, hieno peli kerrassaan. Vene-auto hybridiä ihmetellessä lavalle kapusi Ruoska, jonka junttausta tuli seurattua hieman kauempaa. Keikan puolivälin tienoilla taivaanrantaa alkoivat tummentaa kovasti sateisen näköiset pilvet, vaikka koko viikonlopuksi olikin luvattu aurinkoa.

Anatheman aloituksen viivästyessä oli aikaa käydä seuraamassa Korpiklaanin edesottamuksia. Viime vuonna bändi jäi harmittavasti näkemättä ja aiemmin kesällä Tuskassa bändi joutui peruuttamaan keikkansa soittimien päädyttyä ties minne päin maailmaa. Oli siis korkea aika päästä tarkistamaan shamaanirummun vire ja yhtyeen keikkakunto. Hyväntuulinen folkkimetalli vetäisi yleisön mukaansa ja teltan keskivaiheilla pyörikin jonkinmoinen moshpitin ja piiritanssin välimuoto. Tästä jäi kieltämättä hyvälle tuulelle ja Anathemaa lähdettiin katsomaan hyvillä mielin. Tietenkin tässä vaiheessa taivas repesi ja teltta täyttyi entisestään festarikansan juostessa pakoon melkoiseksi monsuunisateeksi yltynyttä kuuroa. Korpiklaania tuli siis seurailtua aiottua pidempään, mutta tämähän ei haitannut.

Anatheman lyhyehköksi jääneen maalailun jälkeen oli aika siirtyä rantalavan suuntaan odottelemaan illan varsinaista pääesiintyjää, ruotsalaista Mustaschia. Tasaisesti radiosoittoa saanut viiksikvartetti oli kerännyt mukavan määrän kiinnostuneita lavan läheisyyteen. Hämmästyttävää sinänsä, miten yhtyettä juurikaan tuntematta tiesi kappaleista niinkin monta. Saman huomasi yleisössä, sillä keikan edetessä väki vain lisääntyi ja loppupuolella lavan edessä olikin varmasti illan sankin yleisö.

Vaikka rannan teltassa olisikin vielä soittanut Terveet Kädet ja Deathchain, katsoimme parhaaksi siirtyä keskustan suuntaan, bussiin ja vällyjen väliin nukkumaan. Hieno aloituspäivä festarille!

Lauantai

Festareiden aikaanhan herätään mitä ihmeellisimmistä paikoista ja mitä yllättävimmästä seurasta. Omalla kohdalla paikassa ei ollut mitään valittamista, mutta kun kuvittelee heräävänsä oman puolison vierestä ja kainalossa makaakin saman kokoinen kultainen noutaja, on herätys varmasti nopea. Ja kostea, kiitos Tahvolle lämpimästä pususta.

Jos perjantaina Kuopiossa juhlittiin lämpimissä merkeissä,
tehtiin niin myös lauantaina. Aamu alkoi koiramaisen herätyk-
sen jälkeen leppoisalla grillailulla Väinölänniemestä hieman
tuonnempana ja alueelle lähdettiin hyvin levänneenä ja täysin vatsoin. Grillimestarin appeet maistuivat sen verran hyvin, että lauantaina ensimmäisenä bändinä näimme viime vuonnakin yleisöä villinneen Entwinen. Mainio esitys taasen kerran.

Entwinen perään rantalavan valtasi Mokoma. Aurinkoinen keli ja energinen yhtye haalivat lavan edustan ääriään myöten täyteen ja keikka tuli seurailtua hyvillä mielen alusta loppuun. Mokoman meininkiä ei haitannut edes se, että joku arjen sankari päätti viskata keulamies Markoa lompakolla. Herra Annala heitti lom-
pakon luonnollisesti takaisin -joskin pyysi palauttamaan sen täytenä.

Hyvä sää ja menevä musiikki vaikuttivat selvästi myös virvok-
keiden myyntiin. Pääanniskelu oli ääriään myöten täynnä koko keikan ajan. Anniskelusta kun oli mainio näköyhteys suoraan päälavalle.

Mokoman jälkeen puistolavalla heilui Viikate, jonka seurailun päätimme jättää pariin kappaleeseen ja lähteä tutustumaan osiin alueista jotka jäivät edellispäivänä ja edellisenä vuotena näkemättä. Alueellahan oli kolmen varsinaisen lavan lisäksi Peräniemen kasino, jossa soitteli kahden päivän aikana pie-
nempiä esiintyjiä kuten perjantaina Sleeping with Lilith ja viro-
lainen Dirty Diane. Lauantaina näitä aikoja kasinon kävijöitä viihdytti Sultans of Hell. Emme kuitenkaan halunneet heittää hyvää keliä hukkaan ja seikkailimme kasinon ulkopuolella. Kasinolta hieman alueen ytimeen päin oli DJ Ladan tanner, jossa vaikutti olevan varsin hyvä meininki koko festarin ajan. Vieressä oli myös disco- ja karaoketeltta, joka ainakin tällä hetkellä oli, harmi kyllä, täysin tyhjä. Teltassahan esiintyi sekä perjantaina, että lauantaina euroviisuihinkin pyrkinyt Cristal Snow.
Molemmat esiintymiset jäivät näkemättä, joten ei ole tiedossa minkälainen meininki lie ollut.

Klamydiaa emme seurailleet ollenkaan, vaan säästimme voimia illan kolmeen viimeiseen esiintyjään, näistä ensimmäisinä Shade Empire ja Katatonia, jotka harmillisesti sattuivat päällekkäin. Päätimme järjestellä päällekkäisyydet siten, että käymme tarkistamassa Shade Empiren meiningit ja seurailemme Katatoniaa ihan ajatuksen kanssa, bändi kun oli ainakin itselle yksi odotetuimmista, ellei jopa odotetuin, koko festarilla.

Shade Empire tarjosi yllätyksen, sillä bändin oikea laulaja Harju oli jäänyt (bändin nettisivujen mukaan) henkilökohtaisista syistä pois ja korvaajaksi oli buukattu Bonzo Unborn Creation -yhtyeestä. Miekkonen suoriutui kappaleista kyllä hienosti ilmeisen lyhyellä varoitusajalla! Tätähän olisi voinut seurailla vaikka koko keikan, mutta Katatonia veti puoleensa jokseenkin kovasti. Eikä turhaan, sillä lavalta ryöppysi niin upea tunnelma, että ensimmäistä kertaa koko festarin aikana unohti ympärillään olevat ihmiset ja vain nautti musiikista.

Tasaisesti koko päivän lisääntynyt musta massa oli tässä vaiheessa kasvanut huippuunsa ja syytä oli turha etsiä, sillä päälavalla oli aloittamassa mörköoopperaansa Cradle of Filth. Bändiä pitkään aikaan näkemättömänä kiinnostus oli kieltämättä korkealla, mutta toisaalta odotukset eivät olleet kovin huipussaan, itse kun en bändin viime vuosien tuotoksiin ole kovinkaan mieltynyt. Pessimisti ei pety. CoF vyörytti ilmoille kattauksen vanhoja biisejä ja povarissa vuosia olleet fanipoikalasit löysivät jälleen nenälle. Bändin nokkamies Dani Filth vietti lauantai-iltana 35-vuotis synttäreitään ja uskottavuuspisteitä karsittiin yleisön heittäessä ilmoille onnittelulaulunsa. Propsit kotiin naikkoselle, joka paksulla brittiaksentilla yllytti yleisön yhteislauluun. Spiikki oli enemmän kuin onnistunut. Upea keikka ja onnistuneet biisivalinnat tekivät Filthin vedosta ainakin omasta mielestäni koko festarin parhaan. Jo korkealla ollutta tunnelmaa nostettiin vielä entisestään hulppealla ilotulituksella, joka hämmästytti niin kestollaan kuin kaliiperillaan. Melkoinen päätös Kuopiorockille 2008!

Ja lopputunnelmiin: Nappiin osuneet esiintyjät, alueella tehdyt merkittävät parannukset (kuten vessojen ja anniskelualueiden lisääminen, sekä kaikkien jonojen parempi vetävyys) tekivät Kuopio RockCockista 2008 yhden kesän onnistuneimmista festareista. Iso kiitos ja kumarrus Rokkisedille sekä muille järjestäjätahoille kaikkien aikojen parhaasta Kuopionreissusta!

Teksti: Mika Martikainen
Kuvat: Kati Korhonen & Mika Martikainen