Festaripelit
Yleensä festareille lähdetään musiikin, kesän, humalan ja itse festareiden vuoksi. Ja nehän toki riittävät hauskan ja ikimuistoisen viikonlopun viettämiseen. Kuitenkin myös kaikenlainen oheistoiminta on festareilla aina hauska lisä. Tästä oivallisen esimerkin antavat mitä erilaisimmat pelit, jotka erittäin hyvin sopivat keikkojen ja kaljanjuonnin lomaan. Pelit myös yhdistävät naapurileirien loistokkaat tyypit, ja antavat mainion ponnahdusalustan syvempään kanssakäymiseen. Myös Suomen ulkopuolella useat pelit ovat saaneet innokkaan vastaanoton, ovathan suomalaiset perinnepelit täysin uutta pureskeltavaa ulkomaalaisille. Peleillä ei ole tiukkoja sääntöjä, ja kaikki vähäisetkin kannattaa aina soveltaa kyseisillä festareilla vallitsevaan kulttuuriin sekä leikkijöiden haluihin ja mieltymyksiin. Ohessa muutamia hyviksi havaittuja festaripelejä.
Aamumölkky. Perinteinen mökkipeli mölkky on todettu erityisen sopivaksi festaripeliksi. Sillä krapulaisinkin aamu saadaan muuttumaan loistokkaaseen suuntaan. Jollei mölkkyä jo valmiiksi omista, sen hankkiminen käy vaivatta matkalla festareille, sitä näet myydään lähes jokaisella hyvinvarustetulla huoltoasemalla. Mölkyn yksinkertaisena tavoitteena on heittää mölkkyä ja kaataa sillä pistekapuloita, jotka on pisteytetty yhdestä kahteentoista. Eniten pisteitä kerännyt normaalisti voittaa, festareilla kyseinen tilanne ei useinkaan ole ainoa tekijä voitossa. Pelin suurempiin saloihin ja uusiin sääntöihin pääset sisään osallistumalla peliin festareilla. Aamutuimaan kohmeloisilla käsillä ja fokusoinnin epätarkkuudella kepuloita viskellessä taito ei pelissä enää ole valttia. Tärkeintä on toisten kannustaminen, muiden festarieläjien väistely, juomatankkaus, elävän lähtöviivan takamuksen päältä heittäminen sekä kapuloiden jemmaaminen ja nimeäminen. Aamulla aloitettu mölkky venyy usein monien tuntien mittaiseksi erinäisten taukojen vuoksi. Aamumölkkyä ei myöskään useinkaan aloiteta kellon tunteman aamun puitteissa, lukeehan mölkyn pistelaskutaulukossa usein "aamumölkky 23.7. klo. 23.54".
Ihmiskroketti. Kroketti, tuo pihan peleista uljain, sopii erinomaisesti festareiden hankalaan maastoon. Vieri viereen pystytetyt teltat naruineen, kaikkialla lojuvat tyhjät pullot, sammuneet ihmiset ja muut tarpeettomat roinat tuovat kaivattua lisähaastetta rautalankaporteista rakennettuun rataan. Pelin tarkoituksena on johdattaa pallo porttien läpi maalikepille puumailalla ohjaten. Ensimmäisenä maalikepin saavuttanut ja siihen pallollaan osunut voittaa. Tai sitten ei. Lisähuikkia muiden pulloista saa, jos onnistuu sparraamaan hilpeän itsensä ja pallonsa eriskummallisiin kikkailuihin. Miinuspisteitä saa kiroilun muodossa radalla nukkuvilta juhlijoilta, jotka saavat pallosta otsaansa tai mailasta perseeseensä.
Onnenpyörä. Teeveestä tuttu Onnenpyörä-visailuohjelma on taipunut myös festarikansan suosimaan muotoon. Tässä versiossa ei välttämättä tarvita onnentyttöjä, rahakkaita palkintoja tai välkkyvää kisastudiota - toki nekin mahdollisuuksien salliessa voidaan ottaa mukaan. Tarvitaan vain kynä ja kesävihko, tai mitä tahansa paperia, ja lennokas mieli - kaikkia varmasti löytyy erittäin idearikkaalta festarikansalta. Paperille piirretään selkeä tai vähemmän selkeä onnenpyörä, ja pyörittäminen tapahtuu kynää kuvan päällä heittämällä. Ohi-, rosvo-, yllätys- ja superyllätyssektorit ovat tärkeä osa hyvää peliä. Myös erilaiset lisäsektorit, esimerkiksi tehtävät, kuten kärrynpyörä, viinan juominen tai laulu ovat suotavia. Palkinnoista ja yllätyssektoreiden bonuksista voidaan sopia pelikohtaisesti, tai jättää sopimatta, jolloin ne ovat todellisia superyllätyksiä.
Totuus ja tehtävä. Lastenkutsuilta ja yläasteen bileistä tuttu peli on saanut myös festariversion. Pelin uhri voidaan kierros kierrokselta valita pullonpyörityksellä, tai jos halutaan olla reiluja, vuorojärjestyksessä myötäpäivään rinkiä kiertäen. Usein festareilla ihmiset eivät pysy kuitenkaan kauaa paikallaan, joten myös random-festarieläimet sattuvat mukavasti peliin. Vanhat kysymykset, kuten "keneen oot ihastunu?" ja "kenen kanssa haluisit vetää kielarin?" sekä vanhat tehtävät, kuten "soita ihastuksellesi" ja "kirjoita kirje SILLE pojalle" voidaan vaihtaa enemmän festari-teemaan sopiviksi. Festareilla ympäri Suomea ja miksei ulkomaitakin on hyvä kaivella festariseuralaisista hauskoja tietoja ja saada heidät kiipeämään puuhun, laulamaan kesähittejä, tanssimaan tangoa järkkärin kanssa, painimaan vierustoverin kanssa, uimaan alasti tai juomaan viinaa pillillä nenän kautta.
Tervapata. Koulujen pihoilla tuttuakin tutumpi peli valloittaa iloisuudellaan myös festareilla. Pieni liikunta tekee aina hyvää kaiken sen epäterveelisen elämän ohessa. Tietenkin keikoilla pomppiminen käy myös hyvin hyötyliikunnasta, mutta tässä pelissä saadaan myös sosiaalinen aspekti esiin. Kun keppi on nopeassa kierrossa ja pelaajia juoksemassa kuusi vääriin suuntiin, ei törmäilyiltä voida välttyä. Ringin ulkopuolelle alkaa muodostua hekottavia kasoja, parhaassa tapauksessa suutelevia: eräs pieni rakkaustarinakin alkoi aamuisesta fisuviinantäyteisestä terviksestä, kun ihastunut poika kantoi hullaantuneen tytön ulos ringistä kanssaan kulkemaan huomiseen.
Jumppakuminauha. Kaupasta noin viiden euron hintaan saatava jumppakuminauha lienee tuttu yli 50-vuotiaille, mutta festarikansalta se on ikävä kyllä jäänyt hieman pimentoon. Alun perin tämä oiva aamujumppahetken tarjoaja löytyi etsittäessä riittävän oikeannäköistä materiaalia itse askarreltaviin festarirannekkeisiin. Violetti kuminauha oli juuri oikea väri kyseisille festareille, ja kun siitä oli tarvitsijoille siivut leikattu, jäi vielä aimo annos yli. Jumppakuminauhan mukana tulee ohjeet moniin perusliikkeisiin. Peliin tarvitaan ohjaaja, joka kertoo liikkeet ja näyttää esimerkkiä. Usein virkistävän aamun tarjoamaan jumppaan osallistuu niin moni reipastusta tarvitseva, että jumppakuminauhan palasia ei paketin runsaudesta huolimatta riitä kaikille. Tämä ei kuitenkaan ole este peliin osallistumiselle. Kuminauhan voi myös kuvitella käsiensä väliin: "Aseta kuminauha jalkojesi alle ja nosta vartalosi pystyyn. Tunnet nauhan vastuksen."
Ennustus. Etenkin tytöt muistavat sen jännittävän pelikorttiennustuksen, jossa pakan jätkät nimetään neljän kaikkein ihanimman pojan mukaan, ja loppu korttipakka käytetään vastauksien löytämiseen niihin kaikkein askarruttavimpiin kysymyksiin, kuten "kenelle näistä menetän neitsyyteni?", "kuka kosii minua Niilillä purjeveneen hitaasti lipuessa auringonlaskuun?" ja "ketä jään ikävöimään koko loppuelämäkseni?". Lopuksi on tietenkin häät valitun kumppanin kanssa, jotka huipentuvat Jumalan päätökseen siitä, meneekö kyseinen pari naimisiin vai ei. Se, saavatko rakastavaiset toisensa, riippuu Jumalan kortista: hertta tai ruutu sallii liiton, risti tai pata kieltää sen. Edellä mainitun kaltaiset kysymykset toimivat hyvin myös festareiden konseptissa, neljän ihanimman pojan tilalle voidaan vaihtaa neljä lähinnä olevaa ihmistä sukupuolesta riippumatta, ja jos Jumalan kortti osoittautuu punaiseksi, voidaan häät järjestää myös livenä. Läheltä löytyy varmasti naimajuhliin sopiva pastori, jonka on muistettava seremonian jälkeen varmistaa morsianten neitsyys. Myöskään kanttoriksi soveltuvaa kitaraa soittavaa hippiä, bestmania, kaasoa tai innokasta riisiä tai pastaa viskovaa ja lämmintä kaljaa hääparin päälle suihkuttavaa hääyleisöä ei yleensä tarvitse kaukaa hakea.
Hauskoja kesäisiä pelihetkiä! Emme ota vastuuta pelien tiimellyksissä mahdollisesti aiheutuvista riitatilanteista tai rakastumisista. Halatkaa, avatkaa kalja ja nauttikaa festareista!