Tekijät esittelyssä: Mikrobiologi innostuu hyvistä keikoista

Festarit.org on vapaaehtoisvoimin koottu sivusto. Kukaan tekijöistä ei tee sivustoa päivätöikseen, vaikka aktiivijoukko siihen tunteja saakin uppoamaan parhaimmillaan päivätyön verran. Kirjavaan joukkioomme mahtuu muun muassa mikrobiologi, digiasiantuntija, turvallisuusvastaava, freelance-toimittaja kuin vaatturikin. Tässä sarjassa tutustumme kevään viikkojen aikana tekijätiimiin sivuston taustalla.

Festarit.orgin ahkerin kirjoittaja on Stiina Rasimus. Ulospäin suuntautunut ja asioista kiinnostunut Stiina tekee mielellään haastatteluja ja viihtyy myös labratakissa. Oikeassa elämässä Stiina on mikrobiologi ja tekee alan tohtori-opintoja.

- Teen käytännössä töitä mikrobiologian alan väitöskirjaa varten. Tavoite on väitellä ja valmistua tohtoriksi 2012 loppuun mennessä. Tarkempaa tutkimussuunnitelmaa ei vielä tällä hetkellä ole, mutta jotain mikrobitoksiineihin liittyvää aion tutkia.

Lapsena Stiina haaveili arkeologin, tarkemmin sanottuna egyptologin, työstä, mutta ne urahaaveet kaatuivat yläasteen opo-tunnilla arkeologien työttömyystilastoja tutkaillessa. Stiina on haaveillut myös kuuluisan näyttelijän tai muun esiintyjän urasta. Vapaa-aikaan musiikki kuuluu olennaisena osana: pianoa hän on soittanut 3-vuotiaasta ja bassoakin teininä.

- Festarit vie kesäisin paljon aikaa (ylläri) ja keikoilla tulee käytyä. Lisäksi harrastan lukemista, elokuvia, telkan katsomista ja urheilua.

Ahkera haastattelija

Järjestelmällinen ja määrätietoinen Stiina tykkää kirjoittamisesta ja festarit.org:in infojen, uutisten, raporttien ja haastattelujen kirjoittaminen sujuu häneltä luontevasti. Stiina haluaa myös panostaa siihen, että sivustolla olisi paljon kiinnostavaa aineistoa. Ulospäin suuntautuvasta luonteesta on apua haastattelutilanteissa.

- Haastattelut jännittivät alkuun ihan hulluna, varsinkin, kun ekana kesänä (2007) pääsin haastattelemaan mm. Apulannan Sipeä. Nämä tilanteet ovat kuitenkin olleet aina tosi mukavia, haastateltavat on aika rentoja ja tajuavat kyllä, että minua jännittää muutenkin tarpeeksi, ettei heidän tarvitse alkaa vielä hankaliksi.

Kaikki on mennyt tähän mennessä pääosin hyvin. Toki matkan varrella sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Oman hankaluutensa haastattelun toteutumiseen on luonut mm. Szigetin unkarilainen pressivastaava, joka ei millään meinannut hyväksyä Alamaailman vasaroiden kanssa suoraan sovittua haastattelua ja meinasi lopettaa sen myös lyhyeen. Kotimaan kamaralla Stiina joutui yllättävään tilanteeseen kesän 2008 Tuskassa.

- Korpiklaanin pojat eivät päässeetkään esiintymään kamojen jäätyä Saksaan. Siinä piti sitten nopeasti väännellä kysymyksiä uusiksi ja koittaa saada jotain järkevää aikaisiksi, vaikka keikkaa ei ollutkaan ja bändiä selkeästi harmitti. Kyllä siitäkin jotain sitten saatiin kasaan.

Stiinan saavutuksiin kuuluu se, että sivustollamme on saatu lukea monien nimekkäiden yhtyeiden, kuten Apulannan, Disco Ensemblen, Lapkon, Sonata Arctican ja Poets of the Fallin haastattelut.

Mew ja aurinko lämmittävät

Ensimmäisillä varsinaisilla festareilla Stiina vieraili 18-vuotiaana vuoden 1999 Ruisrockissa. Kokemus ei ollut ehkä niitä parhaimpia, sillä sateisen sään lisäksi hän kadotti matkassa ystäviään ja tavaroitaan ja oli joutua tallotuksi Metallican keikalla. Festari-koukkuun hän päätyi silti.

- Provinssirock on ehdottomasta se, joka sai koukkuun. Jotenkin se tunnelma siellä, erilaiset ihmiset yhdessä pitämässä hauskaa ja nauttimassa kesästä sekä esiintyjistä. Rakastan livekeikkoja ja kesää, joten festarit yhdistävät kaksi mieluista asiaa ja saavat yleisesti ottaen hyvälle tuulelle. Kyllä seuraavan kesän tapahtumista haaveilu alkaa jo syksyllä, ja alkusyksystä on kovin haikea olo, kun se kaikki on taas ohi. Talvifestareitakin toki on, mutta niissä tunnelma ei ole samanlainen.

Stiinan top-3 festarilistassa kärkipaikkaa pitävät Sziget 2008, Tuska 2005 ja Provinssirock 2005.

- Sziget 2008: paras sää ikinä siellä (helteet ja auringonpaisteet), hyvää seuraa, mielenkiintoisia esiintyjiä, rentoutta. Tuska 2005: ei vastuita (kun ei mitään pressipassia), vaan hengailua kavereiden kanssa. En kovinkaan montaa bändiä nähnyt, kun vietin suurimman osan koko kolmesta päivästä paikassa, josta ei voinut edes nähdä yhdellekään lavalle (jonkun kontin takana), mutta se ei ollut pääpointti. Provinssirock 2005: hyvät bändit, ensimmäinen kunnon tutustuminen Mew:hin, ok sää (ei tainnut olla pakkasta pahasti), ja viimeinen provinssini tähän mennessä.

Pahimman festarimuiston paikkaa Stiinalla pitää Roskilde 2004, kun hän 3,5 viikon interrail-reissun päätteeksi pääsi sinne mutaan möyrimään virtsatientulehduksesta kärsien. Mainitun Mew:n Provinssirock-keikan Stiina nostaa myös parhaaksi festarimuistokseen.

- Siitä tuli niin ihanan lämmin ja iloinen olo, kun siellä suuressa teltassa kaikui hieman surrealistinen musiikki hienon valoshown kera. Ei voinut muuta kuin hymyillä. Muutenkin parhaat muistot liittyvät pääasiassa johonkin mahtavaan esiintymiseen festareilla, yhdistettynä siihen, että on ollut muutenkin mukava päivä/viikonloppu.

Tulevaisuuden suhteen Stiina toivoo mm. että festarit.org saavuttaa festarikävijöiden keskuudessa sellaisen statuksen, että sivusto on enemmistölle tuttu tiedonlähde.

Henkilökohtaisesti Stiina toivoo viiden vuoden päästä omistavansa tohtorinlakin ja olevansa sen mukaisissa mielenkiintoisissa töissä. Yhtenä haaveena on myös festarit.org:in järjestämät omat festarit.

Teksti: Aija Soivanen
np. Mew