Týr

Färsaarelaisen folk metal -yhtyeen Týrin kitaristi-laulaja Heri Joensen oli ajoissa hoitamassa alta pois pr-hommia Tuska Open Airissa sunnuntaina 29.6.2008. Tiedossa oli yhtyeen ensimmäinen festarikeikka Suomessa, ja hienoista jännitystä oli havaittavissa. Odotukset alkuillan keikkaa kohtaan olivat kuitenkin korkealla sekä bändin että yleisön puolella.

Tervetuloa Suomeen! Edellisen kerran Týr on esiintynyt Suomessa syksyllä 2004. Tämä on ilmeisesti ainut kerta, kun olette aiemmin käyneet Suomessa?

Olemme olleet täällä kaksi kertaa. En ole varma, soitimmeko täällä ensimmäisellä kerralla. Menimme Venäjälle soittamaan. Saattaa olla, että soitettiin täälläkin, mutta en muista.

Mitä mieltä olet Suomesta ja suomalaisista sekä Suomen musiikki- ja erityisesti metallimusiikkiskene?

Pidän Suomesta tosi paljon, ja myös suomalaisista. Pidän myös Suomen musiikkiskenestä. Itse asiassa lempibändini on Wintersun.

Heistä ei olekaan hetkeen kuulunut mitään, mutta ilmeisesti uuden levyn julkaisu on jossain vaiheessa tulossa.

Niin, täytyy yrittää vähän painostaa heitä.

Olitte kiertueella yhdessä Moonsorrown, Korpiklaanin ja Ensiferumin kanssa. Opitko yhtään suomea, muutakin kuin pakolliset kirosanat, joita aina opetetaan?

Joo, opin jonkun verran suomea. Kyllä! (suomeksi, toim. huom.)

Mikä on paras festari- tai keikkamuistosi?

On vaikeaa valita vain yksi. Paganfest-kiertueella, jolla oltiin, oli oikein mukavaa, erityisesti Yhdysvalloissa Kaliforniassa. Siellä oli tosi hienoja paikkoja, hyvin rentouttava ilmapiiri ja hyvää seuraa. Viime vuonna soitettiin Saksassa Wackenissa, ja se oli luultavasti myös yksi meidän parhaista keikoista.

Entäs pahin muisto? Onko koskaan mennyt ihan kaikki mahdollinen pieleen?

Haha, kyllä. Tultiin juuri Puolasta viikko sitten, ja siellä oli yksi päivä, jonka aikana kaikki meni pieleen, ihan kaikki. Meidän kamalin keikka oli pitkään Islannissa vuonna 2003 heitetty keikka. Soitettiin televisiossa heti aamu-uutisten jälkeen, ja meille oli sanottu, ettei tarvitse tuoda mitään soittimia, heillä oli muka kaikki. Meidän piti tehdä soundcheck ennen lähetystä, ja kun tulimme paikalle, soundcheck piti tehdä suoraan siinä uutisia parhaillaan lukeneen uutistenlukijan vieressä, joten meidän oli oltava aivan hiljaa. Kaikki piti laittaa kuntoon tosi hiljaa, ja laitteisto oli täysin ala-arvoista, täyttä paskaa. Emme voineet sanoa tai tehdä mitään, ja yhtäkkiä kamerat kääntyvät meihin ja me oltiin suorassa kansallisessa televisiolähetyksessä soittamassa! Ja se oli aivan kamalaa. Yksi huonoimmista keikoista, lukuunottamatta kahden viikon takaista keikkaa Puolassa. Siellä joku tyyppi kiipesi lavalle ja yritti kuristaa minut.

Kesken keikan?

Kesken setin. Se oli kauheinta, mitä koko päivän aikana sattui, mutta monta muutakin yhtä pahaa juttua tapahtui saman päivän aikana. Jouduin laittamaan kitarani sivuun ja heittämään sen tyypin pois lavalta. Tyyppi vaan tuli sinne ja yritti tappaa minut!

Aivan hullua! Eikö siellä ollut vartijoita tai järjestysmiehiä?

Ei, ei ketään.

Todella pelottavaa.

Joten siinä on kaksi kamalinta keikkaa.

Ihan ymmärrettävää…Noh, mukavampiin muistoihin. Mikä on oma kaikkien aikojen lempifestarisi, tai onko sellaista?

En käy oikein festareilla ellen soita siellä. Itse asiassa, en ole koskaan käynyt festareilla, joissa en soittanut. Mutta suosikkini on tähän mennessä ollut Wacken. Ehkä tästä tulee parempi.

Onhan tämä Tuska vähän pienempi kuin Wacken, mutta ei se kerro kaikkea. Millä festarilla haluisit päästä esiintymään, jossa Týr ei ole vielä päässyt soittamaan? Onko sellaista?

Enpä oikein tiedä. Ehkä Ozzfest?

Jos kaikkien bändin jäsenten pitäisi vaihtaa soittimia keskenään, minkä biisin pystyisitte soittamaan? Ei tarvitse olla oma biisi, ihan mikä tahansa?

Voisimme ehkä soittaa Judas Priestin Painkillerin.

Skandinaavisen kansantaruston ja uskomusten vaikutus on hyvin ilmeinen Týrin musiikissa, mutta miten Färsaarilla kasvaminen ja eläminen on vaikuttanut bändin kehitykseen ja sinun omaan musiikillisen kehitykseen?

No totta kai me pääsemme helposti käsiksi kaikkeen tällaiseen, perinteiseen musiikkiin ja kansantarustoon, ja siitä kuulee koko elämänstä ajan. Joten jos pitää sellaisista asioista, niistä on helppo saada tietoa, ja ehkä jos olisin kasvanut Saksassa tai Englannissa, se ei olisi ollut yhtä helppoa. Tämän tyylisistä asioista kiinnostuminen olisi ehkä hieman oudompaa muissa maissa. Tietysti skandinaaviset ihmiset luultavasti pitävät näistä asioista enemmän ja niihin pääsee helpommin käsiksi, joten luulen, että kenellä tahansa, joka kasvaa Skandinaviassa, on sama etulyöntiasema kuin meillä. No ehkä ainoa etu, mikä meillä Färsaarilla on muuhun Skandinaviaan verrattuna, kun puhutaan perinnemusiikista ja melodioista, on se, että ne tunnetaan hyvin ihan tavallisen kansan piirissä.

Eli ne ovat tavallaan hengissä edelleen?

Joo, toisin kuin Tanskassa, jossa esimerkiksi täytyy mennä asiaan erikoistuneiden ihmisten luo ja tavallinen kansa ei oikein tiedä niistä paljoakaan.

Jos joku keksisi aikakoneen ja sinulle tarjottaisiin mahdollisuutta palata viikinkien aikaan, käyttäisitkö mahdollisuuden hyväksi? Ja jos palaisit siihen aikaan, haluaisitko vain käydä katsomassa sitä maailmaan vai ihan jäädä sinne pysyvästi asumaan?

Jos joku keksisi aikakoneen, ensimmäisenä palaisin ajassa taaksepäin ja tappaisin Jeesuksen ennen kuin hän ehtisi olla suuri vaikuttaja. Ja sitten menisin viikinkien aikaan. En haluaisi jäädä sinne, koska luulen, että kuka tahansa viikinki haluaisi mielummin olla täällä kuin tuhat vuotta sitten, jos saisi nähdä, miten elämme nykyään.

Niin, nykypäivänä on varmasti paljon etuja siihen aikakauteen verrattuna.

Aivan, ja meillä on etuoikeus syntyä vapaina. Se on aika uusi juttu. Voi itse valita oman elämänsä suunnan ja uran, mihin oli hyvin vähän mahdollisuuksia siihen aikaan.

Te olette olleet kiertueella aika lailla huhtikuun alusta ja jatkatte elokuun puoleenväliin. Keikkakalenterissanne taisi olla vasta syyskuussa sellainen aukko, että pääsette kotiin. Odotatko sitä jo innolla?

Kyllä. Tosiaan elokuun puolesta välistä meillä on puolentoista kuukauden tauko, ja sitten lokakuussa taas näillä näkymin kiertue, minkä jälkeen olla loppuvuosi kotona. Ja kyllä, odotan sitä innolla.

Varsinkin kun on kotoisin hieman eristyneemmästä paikasta kuten Färsaaret, voisi kuvitella, että kiertueella oleminen on hyvin meluisaa ja kiireistä aikaa.

Verrattuna kotona olemiseen kyllä. Toisaalta, kun pääsemme kotiin, meidän pitää heti alkaa työstää uutta levyä, joten ei lepoa syntisille.

Minkälaisia odotuksia sinulla on tämän päivän keikalle täällä Tuskassa?

Toivon todella, että ihmiset pitävät meidän esityksestä ja tuntevat meidän biisit.

Haastattelija: Stiina Rasimus
Kuvat: Roni Sahari